It's comics time..

Pääsin hiljattain kosketuksiin sisäisen lapseni kanssa ja ostin Broadwaylla sijaitsevasta sarjakuvakaupasta uusia sarjakuvia luettavaksi. On hieman hankala selittää koko ajatusprosessiani selkeästi, miten tuonne kauppaan päädyin, mutta ajatus sai alkunsa luonnosta. Luonto saa aikaan kummallisia asioita. Eikö totta? 

Selitän hieman tarkemmin...
Manhattanin länsi-pohjois kärjessä on kaunis luonnonpuisto. Ainut puisto Manhattanilla, johon ei ihmiskäsi ole kajonnut. Puistossa kävellessäni koin jotenkin hyvin vahvoja tunteita siitä, miten kaunis luonto olikaan ja ajatukseni palasivat vahvasti koto Suomeen. Tätä on hieman noloa näin tekstissä paljastaa, mutta haluan korostaa, miten voimakkaasti tunteet tuolla puistossa koin. Ilman mitään kummempaa välikohtausta, purskahdin itkuun. Ei nyt kuitenkaan ihan vollottamalla... No mutta siis, luonto ja koti-Suomi mielessä aloin mietiskelemään myös nuoruttani ja lapsuuttani ja mieleeni jostain kumman syystä palasi sarjakuva nimeltä W.I.T.C.H. Miia varmasti muistaa mistä on kysymys.. W.I.T.C.H. oli sarjakuva viidestä nuoresta tytöstä, joilla on yliluonnollisia voimia. Tarina kertoi nuorien tyttöjen arkisista ongelmista ja lisäksi mukana oli ripaus mystiikka ja yliluonnollisuutta, joten mikä olisikaan sopinut minulle paremmin. Rakastin noita lukuhetkiä nuorena, koska hahmoihin oli niin helppo samastua. Puistossa sarjakuvia miettien ajattelin, että jos ne lukuhetket nuorena olivat niin ihania, miksi en voisi kokea samaa nyt vähän vanhempana. Not impossible, right? Päätin alkaa lukemaan sarjakuvia. Ystäväni Clio on ekspertti tällaisissa asioissa, joten päätin turvautua hänen apuunsa. Sain loistavia suosituksia, mutta yksi ehdotuksista kolahti jotenkin muita enemmmän.. Halusin löytää jotain samankaltaista kuin W.I.T.C.H ja Clio esitteli minulle Amulet sarjakuvan. Kriteerit olivat: hyvä juoni, sisältää yliluonnollisuutta ja kohderyhmä on nuoret. Tässä se oli, mitä olin etsinyt! Toinen hyvä vaihtoehto oli Bone, jossa sarjakuvahahmot ovat ihan älysöpöjä ;)
Clio kertoi mistä saisin sarjakuvat hankittua ja näin päädyin osoitteeseen 832 Broadway, Forbidden planettiin. Amuletista löysin ensimmäisen kirjan, mutta kakkoskirja oli myyty loppuun, joten päätin piipahtaa täydentämässä kokoelmaani joku toinen päivän Täydennystä kauppaan tulee kuulemma joka viikko. Aloitin siis Amuletin ja Bone'n ensimmäisillä osioilla.

More about Forbidden Planet
 and more comics like these, please.

Peace, Laura

Atlantic City time

Tähän mennessä olen kerennyt piipahtamaan Atlantic Cityssa kahtena viikonloppuna. New Yorkista Atlantic Cityn matkustaa n. 2 tuntia ja matkan taitoimme mini partybussilla snackseineen ja drinkkeineen. Majoituspaikkana on loistokkaasti palvellut hotelli Revel, paras hotelli ACssa.

http://www.revelresorts.com/

Hieman erilainen hotelli, mihin omalla budjetillani olen tottunut matkustaessani. :P Kyllä kelpasi.

Pukeutuminen piti tietenkin olla asiaan kuuluvaa loistoa ja pääsin vihdoin käyttämään kultaista mekoani ja kultaisia kenkiäni. Tuo mekko oli tuon ainoan kerran päälläni Atlantic Cityssa ja ajattelin suoda sen kunnian tuolle reissulle ja mekolla on nyt uusi huolehtiva koti.

Atlantic City tarjosi myös kulttuurikokemuksen Aviciin esiintyessä klubilla. Aika hienoa, koska missasin kesällä Aviciin Suomessa. Jos muistan oikein niin olin juuri saapunut New Yorkiin.
Kaikien isojen nimien tapaan Avicii saapui ”hieman” myöhässä paikalle. Klo 12 aikaan, kun Aviciin olisi pitänyt aloittaa, kuulimme, että hän oli vielä Bostonin lentokentällä, joten jouduimme odottelemaan hetkisen. Lämmittämässä oli kuitenkin Chris Lake ja paljon hyvän tuulisia ystäviä, joten odottelu ei bileitä hidastanut.

More parties like that

Peace, Laura

Car crash

Keskiviikkona elin hetken kuin suoraan toimintaelokuvasta. West 23rd streetilla musta hummeri oli ajanut suoraan viereisen rakennuksen ikkunasta sisään! En onneksi ollut ihan vieressä tämän sattuessa (vaikka toisaalta  kieroutunut mieleni olisi sen halunnut nähdä). Olin kaverini kanssa rauhallisesti lounastamassa läheisessä ravintolassa, kun tohkeissaan eräs vanha mies astuu sisään ja kertoo tapahtuneesta. Ensimmäinen reaktioni on, että "no et oo tosissas". Mies on varmaan skipannut yöunensa ja näkee nyt unta hereillä ollessaankin. Päätämme kuitenkin tarkistaa tilanteen ja lähdemme katsomaan tapahtuma paikkaa ja mikä onkaan näky?!

Paikalla on poliiseja, mediaa ja paljon uteliaita katseita. Me mukaan lukien..en malttanut olla ottamatta kuvia muiden mukana. Tapahtumassa oli mukana myös taksi, joka on hieman kauempana varsinaisesta törmäyspaikasta. Myöhemmin sain kuulla, että kyseinen hummeri oli edellisenä yönä varastettu erään yöklubin edestä. Käsittääkseni kukaan ei kuollut vaikka autot olivat kyllä lunastus kunnossa ja ravintolan ikkunan lähellä oleminen sekä sisällä että ulkona olisi ollut kohtalokasta. Crazy world in nyc! right?

Tässä vielä linkki uutisesta. Hope no more news like this. Peace, Laura
http://www.sfgate.com/news/article/NYPD-19-year-old-steals-Hummer-crashes-into-bus-3875068.php

Hope no more news like this. 


Peace, Laura

Here it comes...

Tästä se lähtee.. Tänään olen työstänyt blogiani urakalla, jotta voisin jakaa ajatuksiani täältä New Yorkista. Kesä on melkein ohi ja alkaa olla hieman viileää. Ajatus luistaa paremmin kuin +30 asteen lämmössä :)
Ilman viileneminen on tosin aiheuttanut ikävän yskän, mutta eiköhän se tästä. Alkaa olla aika shopata syysvaatteita. Tarkoituseni tänne tullessani oli olla täällä vai 3 kk, mutta elämä täällä on alkanut luistaa, joten change of plans ja jäänkin tänne x määräksi aikaa. Mulla ei ole syys- tai talvi vaatteita! se on pieni ongelma, mutta korjattavissa. Mietiskelin, että olisikohan parempi pyytää vanhempia lähettämään joitakin vaatteita, ettei ihan kaikkea tarvitsisi ostaa kerralla vai tuleeko halvemmaksi vain hommata uudet. I prefer latter vaikka rakastankin kyllä untuvatakkiani. Täytyypä poiketa Itellan sivuilla tarkistamassa taksat pakettien lähettämiseen lätäkön yli..

Koska olen asustellut täällä jo kolmisen kuukautta, paljon on kerennyt tapahtua. Päivittelen tapahtumia kolmen kuukauden tapahtumista mitä pikimmin.

Peace, Laura